D-vitamiini voi vähentää autismiriskiä maahanmuuttajanaisten lapsilla
Autismista ja sen syntymekanismista tiedetään edelleen vähän. Suomessa tehtiin kuitenkin merkittävä havainto, että maahanmuuttajaperheiden lapsilla on suuri autismiriski. Selityksenä voi olla D-vitamiinin puutos raskaudenaikana.
Jos yhdenkin lapsen aivojen kehitys saadaan normalisoitua sillä, että äiti syö raskauden aikana riittävästi D-vitamiinia, Mirjami Jolma on onnistunut työssään.
Joskus käänteentekevät oivallukset syntyvät arkipäiväisestä havainnosta. Jolmalle näin kävi, kun hän tuli töihin Uuden lastensairaalan Autismipäiväkeskukseen.
”Aloin ihmetellä, että autistipotilaista niin suuri osa oli maahanmuuttajaperheistä. Saattoi mennä parikin viikkoa, että potilaissa ei ollut yhtään kantasuomalaisesta perheestä.”
Väitöskirjatutkimus sai hetken odottaa. Ensin Jolma luki kaiken, mitä sai käsiinsä aiheesta. Kävi ilmi, että sama ilmiö oli havaittu Ruotsissa jo 1980-luvulla. Ruotsissa laajan maahanmuuton historia on pidempi kuin Suomessa. Vastaavia havaintoja oli myös muualla pohjoisella leveysasteella.
”Siitä lähti ajatus, että voisiko ilmiöllä olla jotain tekemistä Suomen ilmaston tai sijainnin kanssa?”
Moninainen autismi
Autismi ilmenee tavassa aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Autismikirjo kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Jokainen autisti tai kirjolla oleva on erityinen ja omanlaisensa.
Suomessa autismikirjolla olevia henkilöitä on 55 000–65 000. Autistisia lapsia on arviolta 27–60 kymmentä tuhatta lasta kohti. Uudessa lastensairaalassa maahanmuuttajataustaisten autistipotilaiden määrä on yli 90 %.
Jokainen autisti tai kirjolla oleva on erityinen ja omanlaisensa.
Lastenneurologia on paljon diagnosointia ja kuntoutuksen tarjoamista. Jolmaa vetää puoleensa mahdollisuudet ennaltaehkäistä kehityshäiriöiden synty.
”Minua kiinnostaa, mikä johtaa siihen, että aivojen kehitys lähtee erilaiselle polulle. Olen hyvin innostunut genetiikasta ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta.”
Jolman tekemä havainto auttoi yhden syyn jäljille.
D-vitamiinin yhteys autismiin
Itse tutkimuksessa kerättiin vuoden ajalta kaikki autistisia lapsia tutkivan Vuori-päiväkeskuksen potilaat ja katsottiin, mistä heidän vanhempansa olivat kotoisin.
”Kaikista isistä ei ollut tietoa, joten keskityin äitien alkuperämaihin. Myös lapsesta kerättiin kaikki mahdollinen tieto.”
Päiväkeskuksessa oli vuoden aikana potilaiden vanhempia 76 eri maasta.
”Koska tulijat olivat hyvin eri puolilta maailmaa, kyseessä ei voinut olla puhtaasti geneettinen riski.
Koko muuta maailmaa ei yhdistä se, että siellä olisi erityisen suurta autismin riskiä. ”
Eniten autismin riskiä näytti olevan Afrikasta, Lähi-idästä sekä Kaakkois- ja Etelä-Aasista tulleiden joukossa.
Suuren riskin maissa on hyvin aurinkoista.
”Nämä suuren riskin maat olivat sellaisia, joissa on hyvin aurinkoista. Monet äidit ovat joko tummaihoisia tai pukeutuvat peittävästi. D-vitamiinihypoteesi lähti pitkälle tästä eteenpäin. ”
Muu tutkimus vahvisti havaintoa
Ennen kuin Jolman artikkeli julkaistiin, Turussa tehtiin Jolman havaintoa tukeva tutkimus. Siinä verrattiin laajasti autismi- tai autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten äitien raskaudenaikaisia seerumien D-vitamiinipitoisuuksia ei autististen verrokkien äitien raskausaikaisiin D-vitamiinitasoihin. Tutkimuksissa havaittiin, että vaikea D-vitamiininpuutos lisää merkittävästi autismin riskiä.
Myös lasten syntymäkuukaudella vaikutti olevan kytkös autismiin.
”Lapsia syntyy Suomessa yleensä eniten kesällä, mutta autistisia lapsia syntyy eniten loppuvuodesta. Tämä on lähinnä Pohjoismaissa havaittu ilmiö, mikä tukee D-vitamiinin vaikutusta. Taustalla on se logiikka, että loppuvuodesta syntyneet ovat saaneet alkunsa alkuvuodesta, jolloin ihmisten D-vitamiinipitoisuudet ovat matalammillaan. ”
Aivot on ihmisen kiinnostavin elin
Jolma päätti ryhtyä lastenneurologiksi jo ennen kuin päätti ryhtyä lääkäriksi. Oman lapsen liikuntavamma sai Jolman hakemaan tietoa aivojen kehityksestä niin paljon, että entinen taloustieteilijä päätyi opiskelemaan lääketiedettä.
”Aivot ovat ihmisen ehdottomasti mielenkiintoisin elin.”
Autismi on edelleen suuri mysteeri. Ei tiedetä, mitkä ovat ne mekanismit aivoissa, jotka sitä ja laajemmin autisminkirjoa aiheuttavat.
Autismiin vaikuttavat geneettinen alttius sekä jotkut ympäristötekijät.
”Autismiin vaikuttavat geneettinen alttius sekä jotkut ympäristötekijät. Geenitutkimuksilla löydetään jo varsin usein syy kehitysvammaan, jos mukana ei ole autismia. Mutta kehitysvammaiselta autistiselta lapselta valitettavan paljon harvemmin löytyy jonkun yhden geenin tai kromosomin alueen poikkeavuutta, joka selittäisi autismia.”
Ympäristötekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi raskauden aikaisia olosuhteita tai äidin raskauden aikaisia komplikaatioita. Esimerkiksi raskausdiabetes lisää autismin riskiä, samoin keskosuus.
”Edelleenkään ei voida ajatella, että mikään yksinään aiheuttaa autismia. Mutta meillä on paljon tekijöitä, joista tiedetään, että se lisää riskiä.”
Jolma on erittäin kiitollinen Arvo ja Lea Ylppö Säätiöltä saamastaan rahoituksesta. Apurahat mahdollistavat tutkimusvapaiden pitämisen, jolloin tutkimusta voi edistää täysipäiväisesti.
Tieto D-vitamiinilisän tarpeesta kaikille
Autistista lasta voidaan auttaa vain kuntoutuksella ja ympäristön ohjaamisella ja muokkaamisella hänelle sopivammaksi. Mutta tietoisuus D-vitamiinilisän tarpeesta voi pienentää mahdollisten pikkusisarusten autismiriskiä. Jolman tutkimustuloksella voi olla vaikutusta myös Suomen tulevaisuuteen. Työvoimapulan vuoksi Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.
”On aika traagista, että tänne tulee ihmisiä ja sitten meidän olosuhteemme aiheuttavat heidän lapselleen vaikeita haasteita. Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta jokainen Suomessa syntyvä lapsi voisi syntyä mahdollisimman terveenä ja kehittyä hyvin.”
D-vitamiinin lisääminen ruokavalioon on erittäin halpa interventio.
D-vitamiinin lisääminen ruokavalioon on erittäin halpa interventio.
”Jos me saadaan yhdenkin lapsen aivojen kehitys normalisoitua äidin D-vitamiinilisällä,
paitsi että se on inhimillisesti todella iso asia, se on myös taloudellisesti aivan valtava säästö.”
Kuka Mirjami Jolma
Mitä Lastenneurologi
Missä Päijät-Hämeen keskussairaala
Työn alla Väitöskirjatutkimus aiheesta Fetaalialkoholioireyhtymäkirjosta aiheutuvat kustannukset Suomessa. Julkaisi joulukuussa 2022 artikkelin Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä.
Näistä saan virtaa Itselle mielekkäät ja kivat asiat. Perhe, lukeminen, kevyet tv-sarjat, työmatkamoottoripyöräily sulan maan aikaan.
LUE LISÄÄ
Teetkö työtä lastenneurologian hyväksi? – Hae apurahaa
asiasanat
geenisyyt / ympäristötekijät / autismi / autisminkirjo / lastenneurologia /
Kuva: ”DSC_5114 vitamin D softgels – macro” by Filip Patock, lisenssi CC BY-NC-ND 2.0.